maanantai 18. huhtikuuta 2016

(Lapsi)messuja ja (lapsi)mietteitä

Sunnuntaina oltiin messuilemassa ja ensimmäistä kertaa sain blogipassin niin tunsin itteni ihan julkkikseks! :D


Nähtävää oli tosin paljon, mutta parhaiten jäi mieleen Pikkustoori. Aivan ihania sisustustauluja lapsille, kertoen samalla taulun tarinan. Sisustus on muutenkin niin lähellä sydäntä, että tää kolahti ja kovaa. Taiteilija Hanna Puntila oli ihmisenä tosi lämmin ja omistautunu. Oli mukavaa jutella Hannan kanssa ja kuulla siitä miten hän lähti tavoittelemaan sitä omaa unelmaansa. Koskaan ei ole liian myöhäistä. On uskomatonta miten jollain on tommonen talentti. Olen kade ;) Hannan verkkokaupaan pääset tästä pikkustoori Käykää tykkäämässä myös hänen fb-sivusta.





Oltiin tosiaan liikenteessä ilman lapsia ja olihan se helppoa, kun ei tarvinnut olla vahtimassa ettei kukaan karkaa kärryistä, kiukuttele kaikesta tai ole syömässä mitään epämääräistä. Silti ajateltiin, että tytöt olis tykänny noista messuista ja ens vuonna otetaan ne mukaan.
Sehän ei ole mikään salaisuus, että meidän lapsiluku ei ole vielä täynnä. Tänä aamuna, kun sisko tuli käymään aamuteellä ja meillä oli ihan järkyttävä hulabaloo meneillä, vaikka oltiin oltu vasta kaksi tuntia hereillä, niin sisko kysy, että "Vieläkö haluut sen kolmannen?" Tää päivä on ollut yhtä koettelumusta ja kärsimystä, kun Tintti on koetellut rajojaan (ja mun hermoja) ihan todenteolla. A huutaa omaa pahaa mieltään ja väsymystä niin kyllä sitä väkisinkin miettii, että "Voi jumaliste!"



 Aina ei todellakaan ole helppoo. Huudetaan, paiskotaan ovia ja tavaroita, kiusataan, sotketaan... Listaa vois jatkaa loputtomiin. Rakastan noita mun pieniä apinoita niin paljon, että sydämeen sattuu.  Maailmassa on niin paljon pahaa, että välillä haluaisin kasvattaa tytöt omassa pienessä kuplassa, että saisin pidettyä heidät turvassa. (Sillä tavallahan ne psykopaatit syntyy :D )



Ehdottomasti haluan sen uuden valvottamaan, sotkemaan ja loppupeleissä kiusaamaan siskojaan. Sekään asia ei ole itsestään selvyys. Kuukaudesta toiseen haave siirtyy ja joutuu nielemään pettymyksen uudelleen ja uudelleen. Ympärillä tapahtuvat raskautumiset (varsinkin vahingossa) saavat verenpaineen nousemaan ja siitä huomaa miten kovasti tahtoisi sen asian osuvan omalle kohdalle. Kun joku mainitsee, että on vauvakuumetta niin helposti sanotaan, että ota nämä Pirkko-Petterit hoitoon niin vauvakuume häviää. Ei se ihan niin mustavalkoista ole. Et pysty kiintymään viikonlopun hoidossa oleviin Pirkko-Pettereihin samalla tavalla kuin omaan. Silloin, kun siskoni sai ensimmäiset lapsensa sanoin usein, etten ikinä halua omia lapsia tai lapset ovat kivoja niin kauan kun eivät ole omia. Nyt tilanne on hieman toinen. Sydämessäni olisi vielä niin paljon rakkautta jaettavaksi.
-S

lauantai 16. huhtikuuta 2016

6. hääpäivä

Mulla ja J:llä oli kuudes hääpäivä Perjantaina. Kauheesti oli suunnitelmii, että mitä tehtäis, koska meillä oli tiedossa lapsi vapaa viikonloppu, J:n sisko otti pikku missit yökylään. Päätettiin lähtee käymään Hangossa kiertelee kaupunkia ja  syömään. Matkan varrella poikettiin muutamalla kirppiksellä.



Arkkitehtuurisesti Hanko oli tosi kaunis kaupunki. Kumpikaan ei ollu aikasemmin käyny niin käveltiin pitkin keskustaa ja etittiin samalla jotain hyvää ruokapaikkaa. Harmi ettei kukaan ollu kertonu (kun vasta jälkikäteen), että Hanko on täysin kesäkaupunki joten kaikki paikat oli KIINNI! Ja keskuta oli ihan autio!










Loppupeleissä käytiin S-marketissa ja haetiin juotavaa, kolmio-leivät ja Rocky Road-"kakkua". Meillä ei tosin ollu mitään millä sen ois leikannu niin J vähän hyödynsi työkaluja. Hätä se keinot keksii :D



Lähettiin ajelee kohti Vantaan Flamingoa, että päästään johonki ruokamestaan mikä on takuuvarmasti hyvä. Molemmilla kauhee nälkä nii ei viittitty lähee arvailee oisko vierus kunnissa jotain hyvää mestaa. Chigo'sissa oli hyvät ja täyttävät ruuat.



Mä olin kylmettäny itteni siellä Hangossa ihan kokonaan, että palelin vaan loppuillan.  Siellä kävi koko ajan kylmä tuuli ja mulla oli ihan selkeesti liian vähän päällä. Oli luksusta päästä omaan sänkyyn lämpimään. Tää hääpäivä ei menny ihan suunnitelmien mukaan, mutta saatiinpa nauttia toistemme seurasta ja opittiin, että Hankoon mennään kesällä!
-S

keskiviikko 13. huhtikuuta 2016

Pyöräilykausi avattu

Tintti sai viime vuonna synttärilahjaksi pyörän, mutta siitä ei ollu vielä kauheesti iloa sinä kesänä, kun oli niin kauheen iso. Nyt ollaan otettu pyörät tallista ja Tinttikin osasitosi hienosti pyöräillä! Äitin iso tyttö <3 Nyt täytyis hommata sellanen pyörän peräkärry niin sais A:n laitettuu sinne kyytiin. Ja mulle oma pyörä, kun se mikä mulla nyt on, on tuttavalta lainassa (ollu viime kesästä lähtien).





-S

keskiviikko 6. huhtikuuta 2016

Olipa kerran vaseliini...

Olipa kerran puolikas purkki vaseliinia. Vaseliini purkki eli rauhallista elämää, kunnes eräänä kauniina kevät päivänä vaseliini kohtasi TAAPERON!


Tämä hirmuinen taapero levitti viattoman vaseliinin ympäri vaseliinin kotia, naamaansa, hiuksiinsa ja taisi jopa syödä osan!


Mutta vaseliini oli ovela. Taapero ei tiennytkään, ettei se lähde hänen hiuksista ihan helposti. Taaperon hiukset jouduttiin pesemään ei yhden kerran ei kaksi kertaa vaan jopa kolme kertaa!  Ei auttanut shampoo, ei vauvaöly eikä Fairy, vaseliini sen kuin pysyi tukassa.




Taapero joutui tyytymään kohtaloonsa ja jättämään vaseliini hiuksiinsa ja toivomaan, että se lähtisi ajan kuluessa. Mitä opimme tästä tarinasta? Älä koskaan jätä vaseliinia vartioimatta!

The End!
-S

sunnuntai 3. huhtikuuta 2016

V niin kuin viikonloppu

J:n siskonpoika oli meillä viikonlopun ja ihanan sään salliessa käytiin Usmissa retkeilemässä.















Oli kyllä kiva reissu ja koko poppoo tykkäs. Koko päivän oli ihan uskomaton ilma. Lisää vaan tämmösiä. Tosin tänään, sunnuntaina, ilma oli kaikkee muuta ku ihana.
-S




perjantai 1. huhtikuuta 2016

Kirppari löytöjä

Meillä piti olla eilen J:n kanssa vähän niin ku treffi-ilta, kun Tintti oli menossa mun siskolle yöks ja A mun kaverille/ A:n kummitädille. Mutta mun kaveri tulikin kipeeks niin A jäi kotiin. Sellasta sattuu välillä. Mentiin käymään Vantaalla Lanttilan kirpputorilla ja sieltä löyty aika paljon kaikkee kivaa. Vähän sisustusjuttuja:





Tää oli kyllä ehdottomasti paras löytö. Dino-kiikkutuoli A:lle. Oli tosi siistissä kunnossa ja makso ainoastaan 4e! Lähti niin mukaan.



Löyty sieltä vielä A:lle kesä-sandaalit, 1 ja 2 tuotantokaudet sarjaa Will&Grace, mekko äitin 5-kymppisille ja J löysi Nintendo DS-konsolin peleineen. Mä tykkään käydä tosi paljon kirppiksillä ja on mulla ollut myös aika usein oma pöytä. Välillä löytyy kauheesti kaikkee ja välillä taas ei niin mitään. Tintille koitin kattoo välikausipukuu, mutta ei ainakaan vielä löytyny. Käykö joku siellä ruudun toisella puolella paljon kirppiksillä?
-S