Tintti viety kerhoon ja A on päiväunilla. Hiljaisuus. Kuulen vain tietokoneen näppäimistön itseaiheutetun äänen. Ulkona paistaa aurinko ja kevät tekee tuloaan. Voiko ihanammin päivä enää alkaaaa? Onko ihanaa aamua kuin täääää?
J oli unohtanut rattaat autoon, joten jouduttiin kävelee koko konkkaronkka. 10min kävelymatkaan kului kevyet puoli tuntia. Loppupeleissä A ei viihtynyt hetkeäkään enää sylissä kun tajus, että käveleminen on paljon siistimpää. Lumi ja kurakasoissa on paljon siistimpää ku hengailla mutsin kyydissä. Kannoin A:n kerhosta kotiin, koska halusin jutella small talkia erään Tintin kerhokaverin äidin kanssa kenellä oli sama matka.
Kun hiljaisuus vallitsi tämän huushollin, keitin ison mukin teetä ja lysähdin sohvalle karkkipussin kanssa, lukemaan lehtiä mitä sain äitiltä. Lukisin niitä edelleen, mutta sitten luin Arman Alizadin lyhyehkön artikkelin "Peloille stop Armanin tapaan", joka sai minut ajattelemaan pelkoja. Lähinnä omia pelkojani. Siitä otsikko tälle postaukselle. "Suosittelen, että jokainen kohtaisi joka päivä jonkin asian tai ihmisen, joka pelottaa. Jos esimerkiksi pelkää turvapaikanhakijoita, kannattaa mennä tutustumaan heihin vastaanottokeskukseen". Jokainen pelkää jotain, oli se sitten tuntemattomille puhumista, korkeita paikkoja, pimeää, vanhoja ihmisiä mitä vaan niin oli hyvä pointti, että kohtaisi sen pelon.
Jos joku joskun on lukenut aikaisempia postauksiani niin ehkä muistaa, että en todellakaan välitä autolla ajamisesta, vaikka kortti onkin ollut taskussa jo 6 vuotta. Pelkään autolla ajamista tai pikemmin sitä, että ajan kolarin, turha sitä on kiistää. Niinpä tuon artikkelin lukemisen jälkeen ajattelin, että käyn joka päivä ajelemassa (varmasti ainakin näin alkuun J:n kanssa) edes jonkunlaisen lenkin. Aikoinaan ajelin pitkiäkin työmatkoja ilman ongelmaa, välillä vähän raskaammallakin kaasujalalla, niin haluaisin sen itsevarmuuden takaisin. Helpottaisi elämää kummasti kun en olisi aina riippuvainen J:n menemisistä ja tulemisista. Pidetään peukut pystyssä ja jos joku muukin siellä ruudun toisella puolella haluaa kohdata omia pelkojaan niin pidän peukut pystyssä.
S kiittää ja kuittaa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti