tiistai 9. syyskuuta 2014

Eka masu-kuva online

Eilen koko meiän huusholli oli tosi väsyny Tinttiä lukuunottamatta. Olin menny nukkuu lähemmäs puolta yötä ja kello soi varttia vaille kuus. Ei ollu kyllä vaikee nousta, koska aina kun mulla on tosi aikanen aamu pelkään, että nukun pommiin.
Kotiin kun pääsin käperryin Tintin kanssa nojatuoliin kattoo muumeja (piti houkutella se mun viereen). Taisin hetkeks aikaa torkahtaakkin kun Tintti rupes huutaa korvan vieressä "Äiti helää!" Eipä menny kauaa kun J oli sammunu sohvalle. Sain sentää ruokaa tehtyä

Kookos-kanaa, ohra-riisiä ja kasviksia

En itseasiassa tykkää kookoksesta yhtään, mutta tää ruoka kyl menee. Voideltuun uunivuokaan broiler-suikaleita, mausteita, ananasta, mini-tomaatteja ja kookosmaito. Olisin voinu laittaa paprikaa, mut en jaksanu pilkkoo :) Uuniin 200 asteeseen ja n. tunti. Tosta ei tullu niin "kiinteetä" ku ajattelin, mut se voi johtuu ruokasuhteista. Oon tehny tota nyt kolmatta kertaa ja oon huomannu, että kookosmaidoilla ON makueroja. Paksu maito on kaikkein parasta, tulee paksumpaa. Alunperin toi ohje on Venla Savikujan blogista fitfashion.fi sivuilta "Elämää Venlan silmin." Kannattaa käydä kattomassa.

Näissä fit-blogeissa, mitä tykkään kovasti lukee, on ollu puhe sokerittomasta Syyskuusta. Ite en oo tähän vielä pystyny mutta jos nyt pystyis ees vähentämään tota herkuttelua. Oon järjetön sokerihiiri nii tää ei todellakaan oo helppoo. Kun niitä blogeja lukee tulee hirveet buustit rupee kattoo syömistä ja rupee urheilee. Mulla on tässä raskaudessa ollu vähän enemmän ongelmia suhtautua tähän kasvavaan mahaan, koska vertaan sitä ensimmäiseen. Ajattelen vaa että ei mul pitäis olla näin iso maha tässä kohtaa. Yritän vaan ajatella, että mulla on +5kg isompi lähtöpaino ja jokainen raskaus on erilainen.

Ensimmäinen julkinen masu-kuva rv 19+2

Ehkä en nyt kumminkaa rupee havittelee mitää unelmakroppaa tässä kohtaa ja liian korkee syke ei oo hyväksi. Mä kävelen/pyöräilen joka päivä töihin ja töissä oon jalkojen päällä hela dagen. Työmatkoista tulee pelkästään 7500 askelta. Täytyis rupee treenaa yläkroppaa nii sais vähän vastapainoo.
Saa nähä mitä tapahtuu.. Btw, ei koskaan päästy siskon kaa sinne salille, koska sille on myös iskeny kauhee flunssa. Mä oon onneks parantumassa siitä. Ikävä yskä vielä jäljellä.
Jatkan Masterchefin parissa., palaamisiin!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti